KANSAINVÄLINEN RIITOJENRTKAISU JA KANSAINVÄLINEN TUOMIOISTUIN (ICJ) 🏛️
Opetusvideo
Opetusvideon diat
Oikeustapaustehtävän palautus
TEHTÄVÄ:
Valtiot A ja B ovat ajautuneet kiistaan, joka koskee merialueen omistusoikeutta. Valtiolla A on historiallisia todisteita siitä, että kyseinen merialue on kuulunut sille jo vuosisatojen ajan, mutta valtio B väittää, että alue kuuluu sille kansainvälisten merioikeussopimusten perusteella.
Valtiot ovat yrittäneet ratkaista kiistan ensin kahdenvälisillä neuvotteluilla, mutta ne eivät ole johtaneet tuloksiin. Tämän jälkeen ne ovat pyytäneet kolmatta osapuolta sovittelijaksi, mutta osapuolet eivät ole hyväksyneet sovittelijan ehdottamaa kompromissia. Lopulta valtio A on päättänyt viedä tapauksen Kansainväliseen tuomioistuimeen (ICJ), mutta valtio B kiistää tuomioistuimen toimivallan ja kieltäytyy osallistumasta oikeudenkäyntiin.
Vastaa lyhyesti ja ytimekkäästi alla olevien kysymysten perusteella.
1. Mitä riitojenratkaisumenetelmiä tapaukseen on jo sovellettu? Mitkä ovat niiden keskeiset piirteet?
2. Millä perusteella kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) voi ottaa tapauksen käsiteltäväkseen, vaikka toinen osapuoli kiistää sen toimivallan?
3. Mitä seurauksia valtio B:lle voi olla, jos se ei osallistu oikeudenkäyntiin?
Silja Tuominen
Mitä riidanratkaisumenetelmiä tapaukseen on jo sovellettu? Mitkä ovat niiden keskeiset piirteet?
Tapauksessa valtiot ovat yrittäneet ratkaista kiistan kahdenvälisillä neuvotteluilla, jonka jälkeen he ovat pyytäneet kolmatta osapuolta sovittelijaksi, sillä kahdenväliset neuvottelut eivät ole johtaneet tuloksiin. Tapaukseen on sovellettu riidanratkaisumenetelmänä neuvotteluja. Neuvottelut on yksi kansainvälisen oikeuden riidanratkaisumenetelmistä, jossa riidan osapuolet saatetaan yhteen riidan ratkaisemista varten. Neuvottelujen erityisenä piirteenä on, että ne edellyttävät ainoastaan yhden osapuolen yritystä riidan ratkaisuksi. Tämä siis tarkoittaa, ettei molempien yhteistyö ole välttämätöntä. Onnistuneen neuvottelun edellytyksenä on osapuolten hyvä tahto, sekä halu päästä jonkinlaiseen sovintoon. Neuvottelujen lähtökohtana on, ettei siihen osallistu kolmannet osapuolet. Koska tapauksessa osapuolet eivät ole päässeet sopimukseen, ei neuvottelut ole onnistuneet.
Tapauksessa osapuolet ovat pyytäneet kolmatta osapuolta sovittelijaksi, muttei hyväksyneet sovittelijan ehdotusta kompromissista. Jos neuvottelu ei riitä riidan ratkaisemiseen, voivat valtiot pyytää kolmannen osapuolen apua sopimisen helpottamiseksi riitaosapuolten välillä. Sovittelu on siten menettelyä, jossa kolmas osapuoli, kuten valtio, valtion virkamies tai kansainvälinen järjestö, tuo riidan osapuolet yhteen, osallistumatta kuitenkaan itse neuvotteluihin.
2.Millä perusteella kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) voi ottaa tapauksen käsiteltäväkseen, vaikka toinen osapuoli kiistää sen toimivallan.
Tapauksessa valtio A on päättänyt viedä tapauksen Kansainväliseen tuomioistuimeen (ICJ), mutta valtio B kiistää tuomioistuimen toimivallan ja kieltäytyy osallistumasta oikeudenkäyntiin. Neuvottelujen käyminen osapuolten välillä ennen oikeudenkäyntiä, ei ole esteenä muille menetelmille, kuten oikeudenkäynneille. Koska neuvottelut eivät ole esteenä muille menettelyille, voi valtio A saattaa tapauksen kansainväliseen tuomioistuimeen (ICJ)
Kansainvälisen tuomioistuimen perussäännön 36 artiklan mukaan "Tuomioistuimen toimivalta käsittää kaikki asiat, jotka asianosaiset alistavat sille, samoin kuin kaikki ne tapaukset, jotka erityisesti mainitaan Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjassa tai voimassa olevissa sopimuksissa tai välipuheissa". Kansainvälisellä tuomioistuimella (ICJ) on laaja lainkäyttövalta, jonka mukaan se voi ratkaista riita-asioita kaikista sen käsiteltäväksi saatetuista kansainvälisen oikeuden kysymyksistä.
Lisäksi kansainvälisen tuomioistuimen perussäännön 36 artiklan mukaan "Erimielisyyden ilmaantuessa siitä, onko tuomioistuin toimivaltainen, ratkaisee asian tuomioistuin.". Tapauksessa valtio B on kiistänyt tuomioistuimen toimivallan ja kieltäytyy osallistumasta oikeudenkäyntiin. Koska artiklan 36 mukaisesti tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan kysymyksen siitä, onko se toimivaltainen käsittelemään asiaa, voi se käsitellä asian.
Valtio voi riitauttaa tuomioistuimen toimivallan sillä perusteella, että se ei ole pätevästi antanut siihen suostumustaan. Vastaväitteet on ratkaistava ennen, kuin tuomioistuin ottaa asian käsiteltäväkseen.
3.Mitä seurauksia valtio B:lle voi olla, jos se ei osallistu oikeudenkäyntiin?
Mikäli valtio B ei osallistu oikeudenkäyntiin voi tuomioistuin jatkaa käsittelyä, sekä antaa asiassa päätöksen. Tuomioistuimen (ICJ) antama päätös voi olla epäedullinen valtiolle B, sillä tuomioistuimen on mahdollisuus tehdä ratkaisu A:n todisteiden pohjalta.
Koska tuomioistuimen (ICJ) päätökset ovat sitovia, voi valtio A lisäksi viedä asian YK:n turvallisuusneuvostoon, joka voi ryhtyä toimiin päätöksen toimeenpanemiseksi.
Venla Salminen
1. Mitä riitojenratkaisumenetelmiä tapaukseen on jo sovellettu, ja mitkä ovat niiden keskeiset piirteet?
Valtiot A ja B ovat yrittäneet ratkaista kiistaa kahdenvälisin neuvotteluin, jossa osapuolet ovat olleet suoraan kontaktissa vastapuoleen tavoitteenaan jonkunlainen ratkaisu. Eli tapaukseen on tässä kohtaa sovellettu ensisijaisena keinona neuvottelu menettelyä.
Menettely edellyttää vain toisen osapuolen yritystä neuvotella asiasta. Osapuolina neuvottelussa on pääsääntöisesti vain asianosaiset. Myös neuvottelun laajuus on asianosaisten täysin määriteltävissä.
Tämä osapuolten väliseen vuoropuheluun perustuvat neuvottelut eivät olet tuottaneet tulosta.
Osapuolet ovat myös pyytäneet jo kolmatta osapuolta heidän riitansa sovittelijaksi. Sovittelu on ollut vapaaehtoista ja perustuu kompromissiratkaisun löytämiseen ulkopuolisen toimijan avulla. Tässä tapauksessa ulkopuolinen sovittelija on ehdottanut ratkaisua, jota osapuolet eivät kuitenkaan ole hyväksyneet.
Tässä kohtaa tapaukseen on siis sovellettu sovittelua ja ns. hyvät palvelukset menetelmää. Tässä kohtaa ulkopuolinen joka sovitteluun on pyydetty on usein valtion korkea-arvoinen virkamies.
2. Millä perusteella kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) voi ottaa tapauksen käsiteltäväkseen, vaikka toinen osapuoli kiistää sen toimivallan?
ICJ voi ottaa tapauksen käsiteltäväkseen siinä tapauksessa, että molemmat osapuolet ovat hyväksyneet sen toimivallan joko etukäteen kansainvälisen sopimuksen perusteella esim. YK:n peruskirjaan perustuen tai sitten jos valtiot ovat antaneet erillisen toimivaltajulistuksen.
Tässä tapauksessa, mikäli valtio B on aiemmin hyväksynyt ICJ:n pakollisen toimivallan joko yleisesti tai tietyn erityisen sopimuksen nojalla, ICJ voi edetä asiassa vaikka kyseinen valtio nyt kiistäisi sen toimivallan.
3. Mitä seurauksia valtio B:lle voi olla, jos se ei osallistu oikeudenkäyntiin?
Oikeudenkäynti voi ensinnäkin edetä valtio A:n esittämien todisteiden pohjalta, vaikka valtio B ei tähän osallistuisikaan. ICJ voi myös antaa yksipuolisen päätöksen, joka voi olla myös valtio B:lle epäedullinen. Tästä seuraa se, että B:n maine voi kärsiä ja sillä voi olla myös muita seurauksia liittyen esim. diplomatiaan ja kansainvälisiin suhteisiin. Mikäli tapauksessa tehdään päätös A:n hyväksi, mutta valtio B ei suostu noudattamaan sitä, valtio A voi hakea YK:n turvallisuusneuvostolta tukea päätöksen täytäntöönpanemiseksi.
Aada Hakonen
1. Mitä riitojenratkaisumenetelmiä tapaukseen on jo sovellettu? Mitkä ovat niiden keskeiset piirteet?
Tapaukseen on sovellettu neuvottelu menettelyä, mikä on ensisijainen keino riitojen ratkaisemisessa. Neuvottelulle tyypillistä on se, että neuvottelujen aloittaminen vaatii vain toisen osapuolen yritystä neuvotella asioista. Lähtökohtaisesti neuvottelun osapuolia ovat vain asianosaiset ja he voivat itse täysin määritellä kaiken neuvottelusta. Kyseisessä tapauksessa neuvotteluissa ei päästy yhteisymmärrykseen.
Tapaukseen on sovellettu myös sovittelu ja 'hyvät palvelukset' menetelmää. Sovittelussa pyydetään kolmasosapuoli sovittelemaan riitaa, usein kolmas osapuoli on valtion korkea-arvoinen virkamies. Kolmasosapuoli on ehdottanut valtioille ratkaisua, mutta he eivät ole hyväksyneet ratkaisu ehdotusta
2.Millä perusteella kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) voi ottaa tapauksen käsiteltäväkseen, vaikka toinen osapuoli kiistää sen toimivallan?
Kansainvälinen tuomioistuimenettely on oikeudellisesti sitova ja sen toimivalta voi ulottua mihin tahansa valtioiden välisiin riita-asioihin.
Minkäänlaista epäselvyyttä kansainvälisen tuomioistuimen toimivallasta ole, jos kumpikin osapuoli on aikaisemmin hyväksynyt tuomioistuimen toimivallan. Toimivallasta vidaan sopia myös jälkikäteen, mihin tuskin tässä tapauksessa päädyttäisin, koska B haluaa kieltää ICJ:n toimivallan kokonaan.
Competence de la competence -periaatteen mukaisesti tuomioistuimella on toimivalta päättää itse omasta toimivallastaan
Näiden perusteiden pohjalta ICJ:llä on oikeus käsitellä tapaus.
3.Mitä seurauksia valtio B:lle voi olla, jos se ei osallistu oikeudenkäyntiin?
Siitä huolimatta, vaikka B ei osallistuisi oikeudenkäyntiin, päätös voidaan antaa. Päätös saatetaan katsoa kyseisessä tilanteessa A:n eduksi.
Siiri Haaksi
1. Mitä riitojenratkaisumenetelmiä tapaukseen on jo sovellettu? Mitkä ovat niiden keskeiset piirteet?
Tapauksessa Valtiot ovat yrittäneet ratkaista kiistan kahdenvälisin neuvotteluin, mutta tuloksetta. Tämän jälkeen valtiot ovat pyytäneet kolmatta valtiota sovittelijaksi, mutta osapuolet eivät ole hyväksyneet kompromissia. Lopulta valtio A on vienyt kiistan kansainväliseen tuomioistuimeen, mutta B kieltäytyy osallistumasta tuomioistuinmenettelyyn.
2. Millä perusteella kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) voi ottaa tapauksen käsiteltäväkseen vaikka toinen osapuoli kiistää sen toimivallan?
Kansainvälinen tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään asian, mikäli valtiot ovat hyväksyneet toimivallan, joko etukäteen tai, jos valtiot ovat antaneet erillisen toimivaltajulistuksen.
Eli jos valtio B on kuitenkin etukäteen hyväksynyt ICJ:n toimivallan kansainvälisen sopimuksen perusteella, on ICJ toimivaltainen tässä tapauksessa.
3. Mitä seurauksia valtio B:lle voi olla, jos se ei osallistu oikeudenkäyntiin?
ICJ voi antaa yksipuolisen päätöksen, joka voi olla epäedullinen B valtiolle. Tästä voi seurata mainehaittaa tai negatiivisia seurauksia diplomaattisiin suhteisiin. Lisäksi – mikäli B ei noudata saamaansa tuomiota – A voi viedä asian YK:n turvallisuusneuvostoon, joka voi ryhtyä toimiin päätöksen toimeenpanemiseksi
Johanna Kirvesniemi
1. Mitä riitojenratkaisumenetelmiä tapaukseen on jo sovellettu? Mitkä ovat niiden keskeiset piirteet?
Tapaukseen on ensin sovellettu kahdenvälisiä neuvotteluja, joissa osapuolet yrittävät löytää ratkaisun suoraan keskenään. Osapuolet ovat osallistuneet myös sovitteluun (sovintomenettely), jossa ulkopuolinen kolmas osapuoli on ehdottanut kompromissia. Sovittelu on vapaaehtoista eikä sen ehdotuksia ole pakko hyväksyä (oikeudellisesti ei-sitova).
2. Millä perusteella kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) voi ottaa tapauksen käsiteltäväkseen, vaikka toinen osapuoli kiistää sen toimivallan?
ICJ voi ottaa tapauksen käsiteltäväkseen vain, jos molemmat osapuolet ovat hyväksyneet sen toimivallan. Tämä voi tapahtua esimerkiksi "erityisellä sopimuksella" tai kompromissilla,
sopimuksessa olevalla riitojenratkaisulausekkeella (kompromissilausekkeilla) tai tapaukseen liittyvässä yksittäisessä suostumuksessa. Jos valtio B ei ole kuitenkaan missään muodossa hyväksynyt ICJ:n toimivaltaa, tuomioistuin ei voi pakottaa sitä osallistumaan eikä käsitellä tapausta. Valtio voi riitauttaa tuomioistuimen toimivallan sillä perusteella, että se ei ole pätevästi antanut siihen suostumustaan tai osapuolet ovat eri mieltä tuomioistuimen toimivallan laajuudesta.
3. Mitä seurauksia valtio B:lle voi olla, jos se ei osallistu oikeudenkäyntiin?
Jos ICJ katsoo olevansa toimivaltainen ja käsittelee tapauksen ilman valtio B:tä, niin tuomio annetaan joka tapauksessa, ja se on oikeudellisesti sitova. Valtio B:n poissaolo ei estä päätöstä, mutta se menettää kuitenkin mahdollisuuden esittää omia näkemyksiään. Tuomion noudattamatta jättäminen voi vahingoittaa valtion mainetta ja heikentää sen asemaa kansainvälisessä yhteisössä.
Marialuisa Leppäkoski
1.Tapauksessa on jo sovellettu neuvotteluja, joiden toteuttamiseksi molempien osapuolten yhteistyö ei ole välttämätöntä vaan yhden riidan osapuolen aito tahtotila riittää. Osapuolet voivat itse määrittää neuvottelujen laajuuden ja sen, onko ne julkiset vai salaiset. Kolmannet osapuolet eivät lähtökohtaisesti osallistu neuvotteluihin. Neuvottelut eivät myöskään estä muita menettelyjä, kuten oikeudenkäyntiä. Neuvottelujen edellytyksenä on osapuolten hyvä tahto ja halu päästä jonkinlaiseen sovintoon.
Tapauksessa on sovellettu myös sovintomenettelyä, jossa kolmas osapuoli on pyrkinyt ratkaisemaan riidan selventämällä kiistanalaisia kysymyksiä, keräämällä tarvittavia tietoja ja saamalla osapuolet sopimukseen. Sovittelussa kolmas osapuoli on tutkinut riitaa ja ehdottanut kompromissiratkaisua, jota osapuolet eivät kuitenkaan ole hyväksyneet.
2.
Kansainvälinen tuomioistuin voi ottaa asian käsiteltäväkseen competence de la competence -periaatteen mukaisesti. Periaate antaa ICJ:lle oikeuden itse päättää toimivaltaisuudestaan riidanratkaisussa, jolloin ICJ voi käsitellä asian, vaikka valtio B kiistää sen toimivallan. Valtio B voi kuitenkin riitauttaa toimivallan, jos se ei ole antanut pätevästi suostumustaan tuomioistuimen toimivallasta käsitellä riita.
Toinen peruste, jolla ICJ voi ottaa asian käsiteltäväkseen, on kompromissilauseke. Koska valtio B vetoaa kansainväliseen merioikeussopimukseen, on ilmeistä, että se on sellaisen allekirjoittanut. Jos sen yhteydessä valtio B on myös hyväksynyt kompromissilausekkeen, se on hyväksynyt ICJ toimivallan kiistojen ratkaisijaksi. Tällöin kumpi tahansa osapuoli voi vedota lausekkeeseen ja viedä riidan ICJ:n käsiteltäväksi, vaikka toinen osapuoli kiistäisi toimivallan, koska suostumus perustetaan aiemmin annettuun suostumukseen. Ainoastaan jos valtio B on merioikeussopimukseen liittänyt varauman, kompromissilauseke ei päde siihen.
3.
Jos valtio A vie asian ICJ:lle käsiteltäväksi, niin ettei valtio B osallistu oikeudenkäyntiin, ICJ:n päätös ei välttämättä ota huomioon valtio B:n näkökulmaa. Tällöin ICJ:n päätös voi olla valtio B:lle epäsuotuinen. Jos valtio B on aiemmin hyväksynyt ICJ:n tuomiovallan sopimuksella, voidaan valtio B:n toiminta katsoa sopimusrikkomukseksi.
Astrid Snäll
Valtiot A ja B ovat ajautuneet kiistaan merialueen omistusoikeudesta. Valtio A väittää, että alue on kuulunut sille historiallisesti jo vuosisatojen ajan ja B taas perustelee vaatimuksensa kv merioikeussopimuksiin.
1 . Tässä tapauksessa on sovellettu kahdenvälisiä neuvotteluita eli valtiot ovat yrittäneet ratkaista kiistan neuvottelemalla, mutta eivät ole päässeet sopimukseen. Lisäksi on käytetty sovittelua eli kolmas osapuoli on toiminut sovittelijana, mutta valtiot eivät ole tyytyneet ehdotettuun kompromissiin.
2. ICJ voi ottaa asian käsiteltäväkseen, jos osapuolet ovat hyväksyneet molemmat ICJ:n pakollisen toimivallan eli ICJ voi käsitellä tapauksen, vaikka toinen osapuoli sitten kiistäisi ICJ:n toimivallan, ja jos valtiot ovat
Tapauksessa on jo sovellettu
Oikeustapaustehtävän purku
Oikeustapaustehtävä oli kaikilta todella onnistunut. Vastauksissanne nostitte esiin keskeisiä asioita, joita käsittelin opetusvideossa ja hyödynsitte sekä opetusvideota että dioja tukimateriaalina vastausten laatimisessa.
Kansainvälisen Tuomioistuimen (ICJ) toimivallan perustaminen oli varsin haastava aihe, mutta suoriuduitte siitä hyvin. Moni oli huomioinut, että toimivalta voidaan perustaa useilla eri tavoilla, vaikka ei ollutkaan maininnut niitä kaikkia – mikä on täysin ymmärrettävää, sillä osa niistä voi tuntua itsestään selviltä. Erityisen ilahduttavaa oli, että vastauksissanne nousi esiin myös näkökulmia, joita en itse ollut sisällyttänyt mallivastaukseen. Tämä osoittaa, että olette pohtineet aihetta itsenäisesti ja syvällisesti.
Kaiken kaikkiaan kaikki suoriutuivat oikeustapaustehtävästä erinomaisesti. Jokainen vastaus oli johdonmukainen, selkeä ja hyvin perusteltu. Oli ilo lukea niitä ja huomata, kuinka huolellisesti ja ajatuksella olitte tehtävään paneutuneet. Hienoa työtä kaikilta!
- Argjenta Kelmendi
Kysyttävää / kommentoitavaa
- Kiitos jälleen hyvästä opetusvideosta josta löytyä kattavasti aiheesta! Oli todella kiva seurata opetustasi. Etenkin kiitos mielenkiintoisesta tehtävästä, jota oli hauska pohtia. (Venla)
- Oli erittäin mielenkiitnoista oppia erilaisista riidanratkaisumenetelmistä, kuten välimiesmenettelyn, neuvottelujen ja kansainvälisten tuomioistuinten toiminnasta. Minulle oli uutta kansainvälisen tuomioistuimen (ICJ) toimivaltakysymykset. En aiemmin tiennyt, ettei tuomioistuimeen valittajien tarvitse olla YK:n jäseniä. Oli mielenkiintoista oppia siitä, miten ICJ:n toimivalta perustuu osapuolten suostumukseen, sekä, että ICJ:n sitovat päätökset koskevat ainoastaan oikeudenkäynnissä olevia valtioita. Olisi kiinnostavaa syventää tietoa vielä siitä, miten ICJ:n päätökset vaikuttavat kansainväliseen oikeuskäytäntöön pitkässä tähtäimessä. Kiitos jälleen upeasta opetusvideosta! Sisällön laajuus ja selkeys teki opetusvideosta helposti seurattavan. Lisäksi käytit hyviä esimerkkejä, jotka auttoivat jäsentämään aiheen ymmärrystä vielä paremmin. Videon selkeä rakenne piti mielenkiinnon loppuun saakka.-Silja
-Opetusvideosi on kattava ja kerrot asiat selkeästi. Oikeustapaustehtävä oli myös mielenkiitoinen, kiitos siitä! - Marialuisa